tiistai 24. tammikuuta 2017

Lämmin salaatti vuohenjuustolla

Arki-iltaisin teen usein jotain nopeita paistoksia, nälkä kun on, varsinkin jos tulee jumpasta. Tämä on töiden jälkeen nopeaa ja herkullista valmistettavaa. Kasviksia käytän aina runsaasti näihin paistoksiini ja jotain proteiinia, sekä vähän hiilihydraatteja, mitä nyt mieli sattuu tekemään. Tämä nyt on lämmin salaatti, joten tässä ei ole hiilareita. Tämä ruoka on helppo tehdä, pilko ja paista.

Ainekset yhdelle:

pala savoijinkaalia


pätkä purjoa
pala keltaista ja punaista paprikaa
½ chili
kourallinen pinaattia
vuohenjuustokiekko
öljyä, suolaa ja pippuria
Pilko ensin kaikki kasvikset valmiiksi, kaali ja purjo suikaleiksi, paprikat ja chili paloiksi. Paista sitten vuohenjuusto kuumalla pannulla öljyn kera. Pannun on siis oltava kuuma, muuten juusto ei pysy kasassa. Juuston voi toki leivittää, mutta tämä on nopempi versio! Paista pari minuuttia kummaltakin puolelta ja laita juusto folioon odottamaan. Lisää sitten pannulle öljyä ja ala paistaa kasviksia. Paista ensin kaalia ja purjoa, lisää sitten paprikat ja chilit, pyöräyttele. Heitä vielä joukkoon pinaatit. Mausta suolalla ja pienellä pippurimäärällä. Nostele ainekset lautaselle, laita juusto päälle ja rouhi vielä päälle mustapippuria. Nauti.


perjantai 6. tammikuuta 2017

Madeiran makuja

Muutama viikko sitten tulin Madeiran matkalta ja tapanani on ollut kirjoittaa vähän ruokakokemuksia ja tapoja maan (tässä tapauksessa saaren) keittiöstä. Portugalissa ruokaa pitää olla aina paljon ja lautanen syödään tyhjäksi: tudo, kaikki. Tässä muutamia maistiaisia.
Alkupalaleipänä ravintoloissa tarjotaan usein lämmintä valkosipulivoileipää, bolo do caco. Se on hyvää! Sitä saa myös bolo do caco kioskeista = vähän kuin meidän nakkikioski, iltaisin sellaisenaan tai täytettynä esim. jonkin makkaran kanssa.

Maukas bolo do caco leipä valkosipulivoilla
Espada mulkosilmineen ja terävine hampaineen
Muuten Madeiralaista ruokapöytää hallitsee kaksi sanaa: espada ja espetada. Edellinen tarkoittaa miekkaa ja miekkakalaa, jälkimmäinen lävistämistä ja lihavartaita. Espadan suomenkielinen nimi mustahuotrakala.
Espadat ovat hurjan näköisiä mutta herkullisia kaloja. Espada asuu syvällä, 900–1 200 metrissä. Pitkulaisella, mustalla kalalla on suuret pullistuneet silmät ja veitsenterävät hampaat. Lautasella sen vitivalkoinen liha maistuu herkulliselta. Espada tarjoillaan yleensä paistettuna tai leivitettynä. Monen turistiravintolan listalta löytyvä espada paistetun banaanin kera ei ole perinneruoka, vaan se on kehitetty turistien makuun, älä siis tilaa sellaista! Kaloista yleisimpiä espadan lisäksi on tonnikala, atum, jota tarjoillaan etenkin isoina pihveinä.

Espada lautasella katkarapujen kera, vasemmalla kulhossa mm. chuchua.
Etualalla tonnikala-annos, taustalla Black Agnus-härkää, oikealla ihanaa makeaa bataattia.
Espetada on puolestaan maukas lihavarras. Jos paikallisia pyytää valitsemaan kaikkein tyypillisimmän madeiralaisen ruoan, he valitsevat varmasti espetadan. Lihanpalaset lävistetään mieluiten laakeripuun oksasta tehtyyn keppiin. Ravintoloissa käytetään yleensä metallitikkuja. Mausteeksi pirskotellaan kuivattuja laakerinlehtiä ja reilusti merisuolaa. Muuta ei tarvitakaan. Lisukkeena on ainakin leipää, usein myös salaattia ja keitettyjä perunoita. Me söimme lihavarrasta vieraillessamme vuoristossa hevostilalla.


Yhteen uuteen vihannekseenkin tuli tutustuttua. Kysyin tarjoilijalta kurkku/kurpitsamaisesta vihanneksesta jota tarjottiin ateriamme lisukkeena, mikä se on ja sain vastauksesksi chuchu. Siis niinkuin mitä? Kohta hän toikin vihanneksen meille näytille, mutta ei se siitäkään vielä auennut. Levadaretkellä näimme niitä puissa kasvamassa, oppaalta kuulimme että kasvin suomenkielinen nimi on kajottikurpitsa. Se on kurkkukasveihin kuuluva vihannes, maistuu ihan kurkun ja kesäkurpitsan risteytykseltä ja näyttää muhkuriselta päärynältä.

Chuchu
Madeiralaisen keittiön merenelävät ovat simpukoita ja mustekaloja. Paikallisia ovat tähden muotoiset simpukat, lapas, ja mustekalat, lulas, joita ehdottomasti kannattaa maistaa. Edelliset tarjoillaan aina alkuruokana kuumalta pannulta. Muut äyriäiset ovat mannermaalta tuotuja, sillä rapuja ja simpukoita ei elä Madeiraa ympäröivissä syvissä vesissä.
Lapas simpukoita ja bolo do cacoa alkupalaksi
Keitoista kuuluu kokeilla ainakin tuhtia açorda à madeirensea, johon on sekoitettu leipää, kananmunaa ja valkosipulia. Tai siis ruoka tuodaan pöytään höyryävän kuumana ja saat sekoittaa itse munan ruokaan. Muita hyviä keittoja ovat portugalilainen kaalista tehty kansalliskeitto caldo verde.

Açorda katkaravuilla
Jälkiruuaksi Madeiralla syödään hunajakakkua ja ihania hedelmiä. Funchalin tori on hyvä paikka tutustua erilaisiin hedelmiin. Madeiralaiset ovat erityisen ylpeitä pikkuruisesta hopeabanaanistaan, banana de prata, jota he sanovat maailman makoisimmaksi banaaniksi. Kakuista madeiralaisin on hunajakakku bolo de mel (maistoin mutta en pitänyt siitä). Aivan aterian päätteeksi tilataan bica, joksi madeiralaiset kutsuvat espressoaan.

Funchalin torilla on vihannes- ja hedelmävalikoimaa
Vielä täytyy mainita Madeiran kansallisjuoma poncha.  Juoma sekoitetaan puisella kaulimella sokeriruokoviinasta, sitruunan mehusta ja hunajasta. Useinmiten mukana on myös passionhedelmää. Kapean kaulimen toisessa päässä on kierreruuvimainen nuppi ja sitä kutsutaan caralhinhoksi, pikkuparruksi. Poncha on aika virkistävää, sokeriruokoviinassa ei säästellä ja prosentteja löytyy!

Ponchan valmistusta
Hyvää ruokaa saa oikeastaan kaikkialta, muista vaan välttää paikkoja, jossa lista löytyy Googlen kääntäjällä tehdyllä "suomenkielellä". Ja jos haluat oikein nautiskella, löytyy Funchalista muutama gourmet ravintolakin, kuten Armazem do Sal (suolavarasto), jossa söimme kolmen ruokalajin illallisen viinisuosituksiin/paketteineen. Oli kyllä ihan Michelin ravintolan tasoa, suosittelen.

Gourmet herkkuja; katkarapuja, mustekalaa, ankkaa, karamellijäätelöä, creme bruleeta ym.