Muutama viikko sitten tulin Madeiran matkalta ja tapanani on ollut kirjoittaa vähän ruokakokemuksia ja tapoja maan (tässä tapauksessa saaren) keittiöstä. Portugalissa ruokaa pitää olla aina paljon ja lautanen syödään tyhjäksi: tudo, kaikki. Tässä muutamia maistiaisia.
Alkupalaleipänä ravintoloissa tarjotaan usein lämmintä valkosipulivoileipää, bolo do caco. Se on hyvää! Sitä saa myös bolo do caco kioskeista = vähän kuin meidän nakkikioski, iltaisin sellaisenaan tai täytettynä esim. jonkin makkaran kanssa.
 |
Maukas bolo do caco leipä valkosipulivoilla |
 |
Espada mulkosilmineen ja terävine hampaineen |
Muuten Madeiralaista ruokapöytää hallitsee kaksi sanaa: espada ja espetada. Edellinen tarkoittaa miekkaa ja miekkakalaa, jälkimmäinen lävistämistä ja lihavartaita. Espadan suomenkielinen nimi mustahuotrakala.
Espadat ovat hurjan näköisiä mutta herkullisia kaloja. Espada asuu syvällä, 900–1 200 metrissä. Pitkulaisella, mustalla kalalla on suuret pullistuneet silmät ja veitsenterävät hampaat. Lautasella sen vitivalkoinen liha maistuu herkulliselta. Espada tarjoillaan yleensä paistettuna tai leivitettynä. Monen turistiravintolan listalta löytyvä espada paistetun banaanin kera ei ole perinneruoka, vaan se on kehitetty turistien makuun, älä siis tilaa sellaista! Kaloista yleisimpiä espadan lisäksi on tonnikala, atum, jota tarjoillaan etenkin isoina pihveinä.
 |
Espada lautasella katkarapujen kera, vasemmalla kulhossa mm. chuchua. |
 |
Etualalla tonnikala-annos, taustalla Black Agnus-härkää, oikealla ihanaa makeaa bataattia. |
Espetada on puolestaan maukas lihavarras. Jos paikallisia pyytää valitsemaan kaikkein tyypillisimmän madeiralaisen ruoan, he valitsevat varmasti espetadan. Lihanpalaset lävistetään mieluiten laakeripuun oksasta tehtyyn keppiin. Ravintoloissa käytetään yleensä metallitikkuja. Mausteeksi pirskotellaan kuivattuja laakerinlehtiä ja reilusti merisuolaa. Muuta ei tarvitakaan. Lisukkeena on ainakin leipää, usein myös salaattia ja keitettyjä perunoita. Me söimme lihavarrasta vieraillessamme vuoristossa hevostilalla.
Yhteen uuteen vihannekseenkin tuli tutustuttua. Kysyin tarjoilijalta kurkku/kurpitsamaisesta vihanneksesta jota tarjottiin ateriamme lisukkeena, mikä se on ja sain vastauksesksi chuchu. Siis niinkuin mitä? Kohta hän toikin vihanneksen meille näytille, mutta ei se siitäkään vielä auennut. Levadaretkellä näimme niitä puissa kasvamassa, oppaalta kuulimme että kasvin suomenkielinen nimi on kajottikurpitsa. Se on kurkkukasveihin kuuluva vihannes, maistuu ihan kurkun ja kesäkurpitsan risteytykseltä ja näyttää muhkuriselta päärynältä.
 |
Chuchu |
Madeiralaisen keittiön merenelävät ovat simpukoita ja mustekaloja. Paikallisia ovat tähden muotoiset simpukat, lapas, ja mustekalat, lulas, joita ehdottomasti kannattaa maistaa. Edelliset tarjoillaan aina alkuruokana kuumalta pannulta. Muut äyriäiset ovat mannermaalta tuotuja, sillä rapuja ja simpukoita ei elä Madeiraa ympäröivissä syvissä vesissä.
 |
Lapas simpukoita ja bolo do cacoa alkupalaksi |
Keitoista kuuluu kokeilla ainakin tuhtia açorda à madeirensea, johon on sekoitettu leipää, kananmunaa ja valkosipulia. Tai siis ruoka tuodaan pöytään höyryävän kuumana ja saat sekoittaa itse munan ruokaan. Muita hyviä keittoja ovat portugalilainen kaalista tehty kansalliskeitto caldo verde.
 |
Açorda katkaravuilla |
Jälkiruuaksi Madeiralla syödään hunajakakkua ja ihania hedelmiä. Funchalin tori on hyvä paikka tutustua erilaisiin hedelmiin. Madeiralaiset ovat erityisen ylpeitä pikkuruisesta hopeabanaanistaan, banana de prata, jota he sanovat maailman makoisimmaksi banaaniksi. Kakuista madeiralaisin on hunajakakku bolo de mel (maistoin mutta en pitänyt siitä). Aivan aterian päätteeksi tilataan bica, joksi madeiralaiset kutsuvat espressoaan.
 |
Funchalin torilla on vihannes- ja hedelmävalikoimaa |
Vielä täytyy mainita Madeiran kansallisjuoma poncha. Juoma sekoitetaan puisella kaulimella
sokeriruokoviinasta, sitruunan mehusta ja hunajasta. Useinmiten mukana on myös passionhedelmää. Kapean kaulimen
toisessa päässä on kierreruuvimainen nuppi ja sitä kutsutaan
caralhinhoksi, pikkuparruksi. Poncha on aika virkistävää, sokeriruokoviinassa ei säästellä ja prosentteja löytyy!
 |
Ponchan valmistusta |
Hyvää ruokaa saa oikeastaan kaikkialta, muista vaan välttää paikkoja, jossa lista löytyy Googlen kääntäjällä tehdyllä "suomenkielellä". Ja jos haluat oikein nautiskella, löytyy Funchalista muutama gourmet ravintolakin, kuten Armazem do Sal (suolavarasto), jossa söimme kolmen ruokalajin illallisen viinisuosituksiin/paketteineen. Oli kyllä ihan Michelin ravintolan tasoa, suosittelen.
 |
Gourmet herkkuja; katkarapuja, mustekalaa, ankkaa, karamellijäätelöä, creme bruleeta ym. |